Saavuimme Italian puolelle vasta illansuussa.
Kohti Pohjois-Italian laaksoa ajaessamme, reittiä Merano, Bolzano, Trento seurasimme laakson kummallakin puolella olevia linnoja ja niiden raunioita. Se onkin ollut oiva paikka seurata pohjoiseen menijöitä jo ammoisina Rooman valtakunnan aikoina.
Emme tarkemmin olleet suunnitelleet seuraavan yön kohdetta. Niinpä saimme kohdata loppuunmyydyn turistikeskittymän todellisuuden, kun ajoimme kuvankauniin Garda-järven pohjoispäähän, Riva del Gardan kaupunkiin. Opaskirjamme opasti muutamaan majoituskohteeseen, mutta ne kaikki oli tupaten täynnä. Ja sen huomasi myös rantakatua eteläänpäin ajaessamme - väkeä oli valtavasti matkaamassa rannalta pois ja sitten ravintolaan. Yhdessä kohtaa näimme edessämme kaksi haamua .... Jaahas, sisaret siinä olivatkin vain lähteneet iltakävelylle :D
Kun pimeä ehti jo tulla, päätimme hakeutua hieman sivummalle. Löysimme yhden Veronan suuntaan menevän pikkutien ja juuri autolle sopivan suuren puun viinitarhan vierestä, jonka juurelle perustimme väliaikaisen mustalaisleirin. Pienten iltatoimien jälkeen vetäydyimme nukkumaan ja kuuntelinne ohi ajavien Vespojen ääniä. Jossain vaiheessa rannalta kuuli pitkään jatkuneen ilotulituksen äänet.
Hieman katkonaiseksi jääneen yön jälkeen heräsimme auringon noustessa. Natasha halusi rannalle ja se sopi minullekin. Lähdimme siten kiertämään lopppuosaa Garda- järven eteläpäästä, ja koska tunsin aluetta jotenkin ennestään, niin ohjasin kahden hengen seurueemme pienelle Sirmionen niemelle.
Pete kävi heittämässä Sirmionen edustalla talviturkin (jo oli aikakin!), joutsenten tehdessä aamutoimiaan rannalla . Sitten otimme hetken aurinkoa rantakivillä istuen ja lähdimme aamukahville pieneen viihtyisään kuppilaan.
Koska Garda tuntui oleva tupaten täynnä, päätimme lähteä hyvissä ajoin tavoittamaan seuraavaa yöpymispaikkaa. Heti aamupäivästä lähdimme ajamaan Veronasta autostradaa pitkin Adrianmeren pohjoisrannikolle, hieman Venetsiasta pohjoiseen, Lidon niemimaalle, jossa jo toisesta leirintäalueesta tärppäsi ihan meille kelpo paikka (oli ihan kaksi paikkaa vapaana, oli siis kerrankin valinnanvaraa). Ranta on reilun sadan metrin päässä ja vesi lämmintä. Täälläkin näyttävät leirintäalueet olevan kohtalaisen täysiä.
Nyt nautimme viileästä illasta Cavallino-Treportin niemimaalla ihan Venetsian edustalla, Adrianmeren rannalla. Lämpötila iltakymmeneltä on noin 23 astetta eli alkaa olemaan siedettävä.
Terkkuja kesäiseen Suomeen!
Kohti Pohjois-Italian laaksoa ajaessamme, reittiä Merano, Bolzano, Trento seurasimme laakson kummallakin puolella olevia linnoja ja niiden raunioita. Se onkin ollut oiva paikka seurata pohjoiseen menijöitä jo ammoisina Rooman valtakunnan aikoina.
Emme tarkemmin olleet suunnitelleet seuraavan yön kohdetta. Niinpä saimme kohdata loppuunmyydyn turistikeskittymän todellisuuden, kun ajoimme kuvankauniin Garda-järven pohjoispäähän, Riva del Gardan kaupunkiin. Opaskirjamme opasti muutamaan majoituskohteeseen, mutta ne kaikki oli tupaten täynnä. Ja sen huomasi myös rantakatua eteläänpäin ajaessamme - väkeä oli valtavasti matkaamassa rannalta pois ja sitten ravintolaan. Yhdessä kohtaa näimme edessämme kaksi haamua .... Jaahas, sisaret siinä olivatkin vain lähteneet iltakävelylle :D
Kun pimeä ehti jo tulla, päätimme hakeutua hieman sivummalle. Löysimme yhden Veronan suuntaan menevän pikkutien ja juuri autolle sopivan suuren puun viinitarhan vierestä, jonka juurelle perustimme väliaikaisen mustalaisleirin. Pienten iltatoimien jälkeen vetäydyimme nukkumaan ja kuuntelinne ohi ajavien Vespojen ääniä. Jossain vaiheessa rannalta kuuli pitkään jatkuneen ilotulituksen äänet.
Hieman katkonaiseksi jääneen yön jälkeen heräsimme auringon noustessa. Natasha halusi rannalle ja se sopi minullekin. Lähdimme siten kiertämään lopppuosaa Garda- järven eteläpäästä, ja koska tunsin aluetta jotenkin ennestään, niin ohjasin kahden hengen seurueemme pienelle Sirmionen niemelle.
 |
| Sirmionen linna |
 |
| Garda-järvi |
 |
| Sirmionelaisia rakennuksia |
Pete kävi heittämässä Sirmionen edustalla talviturkin (jo oli aikakin!), joutsenten tehdessä aamutoimiaan rannalla . Sitten otimme hetken aurinkoa rantakivillä istuen ja lähdimme aamukahville pieneen viihtyisään kuppilaan.
Koska Garda tuntui oleva tupaten täynnä, päätimme lähteä hyvissä ajoin tavoittamaan seuraavaa yöpymispaikkaa. Heti aamupäivästä lähdimme ajamaan Veronasta autostradaa pitkin Adrianmeren pohjoisrannikolle, hieman Venetsiasta pohjoiseen, Lidon niemimaalle, jossa jo toisesta leirintäalueesta tärppäsi ihan meille kelpo paikka (oli ihan kaksi paikkaa vapaana, oli siis kerrankin valinnanvaraa). Ranta on reilun sadan metrin päässä ja vesi lämmintä. Täälläkin näyttävät leirintäalueet olevan kohtalaisen täysiä.
 |
| Toinen toistaan tasokkaampia leirintäalueita - ja kaiki likimain täynnä. |
Nyt nautimme viileästä illasta Cavallino-Treportin niemimaalla ihan Venetsian edustalla, Adrianmeren rannalla. Lämpötila iltakymmeneltä on noin 23 astetta eli alkaa olemaan siedettävä.
Terkkuja kesäiseen Suomeen!
Kiitos vaan kesäisistä terveisistä, täällä oli eilen 12-astetta lämmintä ja vettä tuli se mikä tuulen mukana mahtui...ja tietenkin golfkentällä palelemassa. Mitäs tässä nyt on, parikymmentä vuotta kun siellä käytiin, Gardajärvellä ja kävinhän minä Venetsiassa vajaan kymmenen vuotta sitten.
VastaaPoista