Kotimatkalla

Olimme siis yön lepäämässä turvallisessa Eestissä, Pärnun laidalla olevalla pientaloalueella, jossa on piskuinen Männiku -hotelli. Siinä on päätalo, joka on hotellia pyörittävän perheen käytössä. Sitten on pari rakennusta takapihalla - toinen isompi, joka kolmannessa kerroksessa oli meidän huoneemme. Ihan OK paikka, jossa isäntä puhuu sujuvaa suomea.

Toisessa piharakennuksessa on lisäksi muutama huone. Hintaansa nähden varteenotettava majapaikka Pärnussa, jos edullista majoitusta etsii (35 eur + aamupalat 3 eur/nokka).

Pyöreä tornikin löytyi

Aamuaterioinnin jälkeen läksimme tutustumaan Pärnuun, joka olikin Petelle ensi kerta. Ensin pyörimme keskustassa, punainen tornikin löytyi. Sitten kävimme haistelemassa rantaelämää ja koska sää oli ihan liian kuuma (hätyytteli hellerajaa), palasimme takaisin keskustaan syömään. Siitä löytyikin mukava ja nopea italialaisravintola, joka osoittautui myös hyvin edulliseksi. Kuvut täynnä olimme valmiit jatkamaan matkaa.

Viimeinen kesäpäivä rannalla

Kylpylä

Ajoimme sitten Tallinnaan katsellen pelloilla ja pylväidennokassa oleskelevia haikaroita. Haikaroita onkin näkynyt kohtuullisen tasaisesti koko matkan Puolan etelärajalta Viroon saakka. Heti Tallinnaan saavuttuamme valitsimme edullisimman vastaan tulleen Nesteen 24-automaattiaseman, jossa päivän noteeraus naftalle oli 1, 379 eur.

Onnistuin häiritsemään haikaran rauhaa

Sen jälkeen aloitimme kaupallisen kierroksen Tallinnassa tankaten muita varastoja täyteen kylmän talven varalle ;) (muutoinhan olisimme tuoneet koko lastin Saksasta, mutta visiittimme Kaliningradiin esti tuomasta suurempia määriä). Satsin viimeistelimme lähtöselvityksen jälkeen olevassa automatkailijoiden myymälässä. Ei me kuitenkaan pelkkiä kosteita eväitä ostaneet, kävimme myös syömässä vanhan kaupungin sydämmessä, sen Tallinnan vanhimman talon (olikohan päädyssä oleva rakennusvuosi 1676 tai sitä luokkaa) vieressä olevassa kohvikissa maukkaat leivokset ja lattet.

Se reissumme viimeinen linna - Tallinna

Nam!

Meritie kotiin

Kerrankin olimme ajoissa, tällä kertaa satamassa ensimmäisten joukossa, ja itse asiassa henkilöautojonon ensimmäisenä lukuunottamatta 'priority' matkustajia. Siitä päästiin ensimmäisenä 'piippuhyllylle' suoraan rampin eteen. ja Helsingin päässä purkaus oli sujuvaa, sen verran vähän autoja oli perjantai-iltavuorolla tulossa Tallinnasta Helsinkiin päin.