Tervetuloa lukemaan matkakertomus kesän 2012 reissustamme halki Euroopan ja takaisin hiilidioksidipäätöistä välittämättä!

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Alppien yli

Palatakseni vielä Lichstenstainiin, rajalla on merkittävää se, että Lichstenstain kuuluu kyllä Shengen-alueeseen yhdessä Sveitsin kanssa, mutta eivät Euroopan tulliliittoon naapurimaidensa tavoin. Niinpä rajalla oli molempiin suuntiin näkyvää, mutta ei tavallisen matkaajan matkaa hidastavaa valvontaa. Syötiin sitten ehkäpä kalleimmat "sandwitchit" ja nuudelit tämän matkan varrella.

Toinen merkillepantava asia oli, että diesel oli bensiiniä kalliimpaa - ja myös kalliimpaa kuin Saksan tai Itävallan puolella. Niinpä otettiinkin tankki täyteen Itävallan puolella. Ja kyllä kannatti - Italiassa oltaisiin oltu merkittävästi köyhempiä.

Söldenin alppimökkejä

Söldenin keskustaa

Itävaltaa ryhdyimme ajamaan lännestä itään pitkin johtavaa moottoriliikennetietä pitkin. Siinä on muutamia pitkähköjä tunneleita. Pisin oli yli 13-kilometrinen Arlberg-tunneli ja se oli tieosuuden ainoa maksullinen tunneli (noin 8 euroa). Samalla kohtaa menisi myös hieno maisemareitti, mutta aikapulan vuoksi sivuutimme sen nyt.



Alpit päätimme (tai siis minä olin päättänyt) ylittää näyttävän Timmeljochin (Italiaksi Passo del Rombo) solan kautta. Sekin on maksullinen tie, mutta maisemista sietää maksaa 14 euroa yhteen suuntaan.

Ennen solaa pysähdyimme lyhyesti talviurheilusta tutussa Söldenissä katsomassa alppitaloja ja sitten kipusimme tuolle pikkaisen päälle 2 ja puolikilometriselle solalle. Lunta ei sieltä enää tähän vuodenaikaan löytynyt, mutta laiduntavien lehmien läjiä runsaasti.

Sölden jää taakse, Ötztalista alkaa nousu kohti solaa

Ötztalin rinteitä

Ötztaliin järjestetään talvisin alppimatkoja.

Ylämäki jatkuu.. ja jatkuu

Solan korkeimmalle kohdalle on rakennettu pieni rakennus jonka seinillä esitellään solatien rakennusurakkaa 20- ja 30-luvulla.

Museorakennus uhmaa painovoimaa

Alaspäin laskeuduttaessa Italian puolelle tie on todella huimaa. Se sai jo Natashan äänijänteetkin aukeamaan ;D



Italian puolelle laskeutuminen onkin alkuvaiheessa hyvin mielenkiintoista neulansilmää toisensa jälkeen. Ensimmäiset 1000 vertikaalimetriä mennään avoimella vuorenrinteellä, sen jälkeen laakson reunoja noudatellen kohti Meranoa.

-----
Oheisessa dokumentissa mennään fillarilla samaisesta Timmeljochin solasta yli, noin 16 minuutin kohdalla
http://areena.yle.fi/tv/1768652


Kohti Italiaa

Nalle uransa huipulla, +2500m

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti